Kävelyllä Pariisissa

Kirjassaan Kävelyllä Pariisissa Matti Klinge käsittelee monia mielenkiintoisia aiheita.

Jo 1990-luvun alussa byrokraateilla oli ikävä vaikutus yliopistoihin. Klinge nimittäin suhtautuu kriittisesti tarkkoihin tutkimussuunnitelmiin, joita vaaditaan tutkijoilta heidän hakiessa apurahoja. Hänen mielestään ei ole mitään mieltä enää tehdä tutkimusta, jos se "voidaan etukäteen yksityiskohtaisesti suunnitella".

Klingen mielestä jokaisen sivistyneen ihmisen tulisi omistaa kirjoja. Etenkin klassikot ovat keskeisessä asemassa ja niihin palataan sivistyneissä keskusteluissa. Lisäksi Klinge muistuttaa, että kirjahyllyjä (kirjakaupassa, kirjastossa tai kotona) kannattaa läpikäydä, koska siten saattaa kohdata yllättäviä ja tarpeellisia kirjoja. Ei kannata vain etsiä sitä tiettyä kirjaa mitä juuri sillä hetkellä tarvitsee.

Vierailuja ministeriöissä

3. lokakuuta, jolloin ministeriöissä oli avoimet ovet, kävin UM:ssä, VN:ssä, Smolnassa ja PLM:ssä. Missään ei ollut yhtä hyviä tarjoiluja kuin Suomen Akatemiassa.

UM:ssä oli tarjolla lukumateriaalia ministeriön toiminnasta ja Suomi-promootiofilmi. Filmiä jaksoin katsoa 15 sekuntia. Kävelykierros ministeriön sisällä oli mainio ja siinä oppi hieman rakennuksen historiasta. Ministerin työhuonetta sattumalta esitteli ministeri itse. Työhuoneessa oleva Kaj Stenvallin ankkataulu on kyllä mainio.

VN:ssä tuli kiinnitettyä huomiota Carl Engelin hienoon arkkitehtuuriin. Harmi ettei sitä voi ihailla useammin. Smolnassa, kuten VN:ssä, tuli ihailtua huoneissa olevia huonekaluja ja taidetta. PLM:ssä oli käytössä teltta, koska siellä muista ministeriöistä poiketen on niin salaista toimintaa ettei kansalaisia voi päästää mihinkään osaan rakennusta. Sieltä sai kylläkin mainion kirjasen "Haasteiden Venäjä".

Suomen Akatemia

Valtion virastoihin pääsi tutustumaan 3. lokakuuta. Kävin vain Suomen Akatemiassa, johon päätin mennä siellä pidetyn esitelmän vuoksi. Akatemiassa oli myös mainio näyttely viraston toiminnasta.

Esitelmän piti Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista. Läpi käytiin Venäjään liittyvät perusteemat, eli energiapolitiikka (öljy, maakaasu), turvallisuuspolitiikka (ohjuspuolustus, Venäjän asevoimien tila) ja Venäjän suhteet naapureihinsa.

Esitelmän loppupuolella oli hieman tilannekomiikkaa, kun sisälle tuli vanhempi pariskunta 40 minuuttia luennon alkamisen jälkeen. Ensin herra ja rouva supattivat takana, varmaan pohtien minne mennä istumaan. Jostain syystä jäivät oven eteen kuuntelemaan tilaisuutta. Yht'äkkiä kuului kopsahdus, jota seurasi ähkäisy ja äänekkäämpi kolahdus ja lopuksi kilahdus. Kopsahdus syntyi, kun pöytä, jolla vanha-herra istui, keikkasi eteenpäin ja herra ähkäisi pysäyttäessään pöydän kaatumisen. Kolahdus syntyi, kun pöytä taaksepäin heilahtaessaan osui seinään. Samaan aikaan kolahduksen kanssa kuului kilahdus, kun kahvikuppi ja -lautanen osuivat maahan ja hajosivat sirpaleiksi. Luennoitsija keskeytti vain hetkiseksi ja jatkoi sitten luentoa. Tämän jälkeen pariskunta alkoi kiihkeästi supattaa keskenään ja lopulta suorittivat rivakan poistumisen tapahtumapaikalta.

Tarjoilu oli erinomainen. Tarjolla oli kahvin kanssa nautittavaksi pullaa ja aleksanterinleivoksia.

Uusi maailmanjärjestys

Ilkka Pastisen kirja 'Uusi maailmanjärjestys - Kylmästä sodasta globalisaatioon' on ajoittain mainio kuvaus kylmästä sodasta maailmalla ja Suomessa.

Luku 'Kylmästä sodasta globalisaatioon' vaikuttaa siltä kuin lähteenä olisi käytetty Newsweek-lehteä. Toisaalta se muistutti myös yliopiston kv.suhteiden kurssikirjoja. Entiseltä suurlähettiläältä olisi odottanut jotain enemmän.

'Suomalaiset diplomaatit kylmässä sodassa' taasen oli mainio luku. Sivulla 133 oleva mallivastaus on mainio: "Ulkoasiainministeriö on vastaanottanut kirjeenne siltä ja siltä päivältä ja ilmoittaa ryhtyvänsä asianmukaisiin toimenpiteisiin, kunhan ensin ilmoitatte, mistä on kysymys." Lisäksi sivulla 167 oleva hautajaiskuvaus on irvokkaalla tavalla hauska. Siinä leski ja vainaja ovat viimeisessä edustustilaisuudessaan, muistotilaisuuden pääpuhujan mukaan.

Kaiken kaikkiaan kirjasta saa hyvän yleiskäsityksen Suomen ulkopolitiikasta ja siihen vaikuttaneista henkilöistä kylmän sodan aikana.

Pikkuparlamentti

Pikkuparlamentin avoimet ovet houkuttelivat perinteisiä vieraita: eläkeläisiä ilmaisen kahvin perässä. Kyseinen nautintoaine oli allekirjoittaneenkin motivaationa vierailla eduskunnan lisärakennuksessa. Tarjolla oli lisäksi nisua!

Paikalla oli ulkopoliittisen instituutin tutkijoita kansalaisten tentattavina. Aiheina oli mm. ympäristöpolitiikka, Venäjä ja turvallisuuspolitiikka. Kysymykset esitettiin perinteiseen suomalaiseen tyyliin useita minuutteja kestävällä alustuksella, joka erittäin hatarasti liittyi loppujen lopuksi varsinaiseen kysymykseen. Tutkijoiden kunniaksi voidaan todeta heidän kärsivällisyytensä.

Tilaisuudessa esitettiin dokumenttielokuva Liikkumavara. Elokuvassa tuli hienolla tavalla selväksi muutamien poliitikkojen suhtautuminen köyhiin ja sairaisiin.